Hulikan tila
Hulikan tilan emälinjat
Hulikan Helteen ja Hulikan Lotan emälinjat (Koivikon Tuisku kantaemänä)
Koivikon Tuisku ostettiin Hulikkaan Koivikon koulutilalta huhtikuussa 1988. Tuisku poiki karjaan Hulikan Valkunan. Sen tyttäret Hulikan Helle ja Hulikan Lotta vaikuttivat suuresti karjaan ja koko länsisuomenkarjan rotuun.
Hulikan Helle oli aikansa suurlehmä. Se lypsi elämässään 113 500 litraa maitoa, kävi lukuisissa näyttelyissä ja sen pojista kaksi myytiin keinosiemennykseen.
Helteen poika Hulikan Ohto (isä Hauskan Himo) periyttää korkeaa maitoindeksiä ja hyviä jalkoja. Toinen Helteen poika Hulikan Pyry oli myös aikanaan suosittu keinosiemennyssonni.
Lue lisää
Helle sai myös useita tyttäriä. Joukossa oli todella hyviä lypsäjiä, mutta vaikka Helle itse oli hyvin terve, sen tyttäret kärsivät huonoista terveysominaisuuksista. Helteen paras oma tytär oli Hulikan Lola, jolla oli upea, kestävä tytär Hulikan Sofia, joka lypsi elämässään 96 000 litraa maitoa. Helteen tytär Hulikan Pouta osoittautui siskoksista parhaaksi periyttäjäksi. Se poiki kestävän lehmän Hulikan Tulvan, jonka tyttäriä olivat Hulikan Vesisade ja Hulikan Jääkausi. Vesisade oli hieno ja kestävä lehmä, joka poiki keinosiemennyssonni Hulikan Höyryn (isä Sapliini). Hulikan Jääkauden jälkipolvista nyt karjassamme lypsää Hulikan Sade ja Hulikan Tornado.
Hulikan Lotta oli itse vaatimaton lehmä, mutta osoittautui myöhemmin loistavaksi periyttäjäksi. Sen tytär Hulikan Opri oli huippulehmä, joka vaikuttaa laajalti karjassa. Oprin oma elinikäistuotos oli 67 000 litraa ja sen tytär Hulikan Yoplaya saavutti 50-tonnarin arvonimen. Samoin tekivät Yoplayan omat tyttäret, Hulikan Jonayla ja Hulikan Marthona.
Tällä hetkellä karjassamme lypsää Jonayla sekä sen tytär Hulikan Thonolan. Marthonan tytär Hulikan Tia-Maria on lypsyssä ja kasvamassa on Hulikan Uga.
Hulikan Helle Pekan kanssa Tampereella näyttelyssä vuonna 1996. Kuva: Harri Ala-Kapee.
Hulikan Kiltin emälinja saapui evakkona Kangasniemelle
Hulikan Kiltin emälinja on tullut aikoinaan Kangasniemelle evakkona. Suvun kantaäidit ovat paenneet talvisotaa niin, että vihollisen sotilaiden äänet kuuluivat laitumen päästä, kun talonväki sai ottaa kaksi lehmää mukaansa. Välirauhan aikana lehmät kävivät kotona, mutta jatkosodan jälkeen perhe lehmineen jäi Kangasniemelle. Hulikkaan ostettiin emälinjasta Kulta niminen lehmävasikka vuonna 1979.
Kulta poiki Hulikan karjaan lehmävasikka Maljan, jonka tytär Pulu sai lehmävasikan nimeltä Sievikki. Tämä Hulikan Sievikki oli emälinjan ensimmäinen 50-tonnari, eli yli 50 000 litraa lypsänyt lehmä.
Hulikan Sievikki sai lehmävasikka Hulikan Kiltin, joka myös ylsi 50-tonnariksi. Kiltti sai elämässään kaksi tytärtä, Hulikan Söötin ja Hulikan Uutteran. Söötti myytiin pikkuvasikkana toiselle lypsykarjatilalle Kangasniemelle, mutta ostettiin myöhemmin lehmänä takaisin Hulikkaan. Söötin tytär Piipan Unelma myytiin Pirkanmaalle. Nykyään Unelman jälkipolvia lypsää Ahlmanin koulutilan karjassa.
Uuttera, Etevä, Ahkera, Juureva, Kätevä, Riittävä
Kiltin toinen tytär Hulikan Uuttera osoittautui elämässään oikeaksi superlehmäksi. Se sai yhteensä 7 tytärtä ja keinosiemennyssonni Hulikan Etevän (isä Pakasen Vänrikki). Uuttera lypsi elämässään 80 000 kiloa maitoa (paras vuosi yli 12 000 kiloa). Hulikan Uutteran utarerakenne kesti loistavana koko uran ajan.
Uutteran 7 tyttärestä parhaaksi osoittautui Hulikan Ahkera, joka myös lypsi yli 80 000 litraa maitoa ja poiki karjaamme keinosiemennyssonni Hulikan Juurevan (isänä Hulikan Uurastus) sekä viisi tytärtä. Tyttäristä Hulikan Noheva ja Hulikan Huolellinen myytiin Oulun seudulle. Omassa karjassa pitkän lypsytyön tekivät Juurevan täyssiskot Hulikan Lahjakas ja Hulikan Kätevä. Molemmat lypsivät elämässään yli 50 000 kiloa maitoa. Tällä hetkellä karjassa lypsää Kätevän tytär Hulikan Riittävä ja Lahjakkaan tytär Hulikan Sinnikäs.
Hulikan Kiltin emälinja on hyvin vahva ja sen edustajat ovat karjan parhaimmistoa. Kaikkiaan Uutteran alapolvia on tällä hetkellä Hulikan karjassa 13 eri ikäistä eläintä. Lisäksi emälinjasta on myyty lukuisia eläimiä lypsämään muille tiloille. Riittävän ja Sinnikkään lisäksi karjassa parhaillaan lypsävät Hulikan Ponteva, Hulikan Tomera sekä Hulikan Onnekas ja sen tyttäret Hulikan Sisukas ja Hulikan Tuurikas. Tilan tuleva tilasonni on Riittävän poika Hulikan Umpihanki (isänä Rantalan Nokare).
Hulikan Kiltin emälinjan erikoiset vahvuudet ovat kestävyys ja erinomainen utarerakenne. Emälinjan keinosiemennyssonnit Etevä ja Juureva ovatkin utarerakenneindeksissä rodun kolmen parhaan joukossa.
Emälinja on historiallinen siis myös kestävyytensä ansiosta. Sievikki, Kiltti, Uuttera, Ahkera ja Kätevä sekä Lahjakas ovat tehneet länsisuomenkarjan historiaa olemalla viiden emän katkeamaton ketju elämässään yli 50 tuhatta litraa lypsäneitä lehmiä.
Kuvassa kaksi kertaa poikinut Hulikan Uuttera Ann-Helenan ja Pekan kanssa kesällä 2009.
Hulikan Leimun emälinja
Emälinja tuli Hulikkaan vuonna 1975. Emälinja on ollut varsin tuottelias, mutta ei niin kestävä, kuin karjamme muut emälinjat. Poikkeuksena tähän on itse kantaemä Hulikan Leimu ja sen tyttärentytär Hulikan Säpinä. Leimu ylsi 50-tonnariksi ja Säpinä on tilamme 5. satatonnari.
Leimun jälkipolvia on myyty runsaasti muille tiloille ja keinosiemennyskäyttöön ostettiin Säpinän tyttären Hulikan Muhinan poika Hulikan Rakkain (isä Ville-Veikko). Emälinjaa on tällä hetkellä karjassa 5 eläintä.
Kuvassa Hulikan Säpinä vuonna 2010.
Hulikan Luumun emälinja
Hulikan Luumun emälinja ostettiin karjaan vuonna 1991, kun friisiläislehmä Tintti muutti naapurista Hulikkaan. Tintti poiki Ellan ja se poiki Ilottaren. Sitten Ilotar sai länsisuomenkarjan sonnista tytär Hulikan Jertan. Se sai kolme tytärtä, Hulikan Luumun, Hulikan Nupan ja Hulikan Orren. Nuppa ja Orre myytiin toiselle tilalle Kangasniemelle, kun taas Luumu teki historiaa kotitilalla. Luumu poiki elämässään 13 kertaa ja lypsi 127 000 litraa maitoa.
Luumun kaunis harmaa väri oli eduksi, sillä sen tyttäret ja tyttärentyttäret olivat haluttuja muille tiloille. Luumun jälkipolvista tulikin menestyneitä lypsäjiä muilla tiloilla.
Omassa karjassa Luumun tyttäristä eniten vaikutti Hulikan Aprikoosi. Sen tyttäret olivat Hulikan Inkivääri ja Hulikan Hedelmä. Hedelmän isä on Hulikan Vadelman poika Hulikan Eeben. Hedelmä jatkoi molempien mummojensa jalanjäljissä kestävänä lehmänä, sillä se saavutti kesällä 2023 100-tonnarin arvonimen.
Hedelmän tytär Hulikan Tomaatti lypsää karjassa. Hieholassa kasvaa Hulikan Umbu sekä Tomaatin poika, tuleva tilasonni Hulikan Veriappelsiini. Hulikan Inkivääri taas poiki Hulikan Muskotin, jonka tytär Hulikan Pähkinä lypsää karjassa. Pähkinän tytär Hulikan Walnut kasvaa omaan karjaan ja Hulikan Tilli lypsää toisella tilalla.
Kuvassa Hulikan Hedelmä kesällä 2020.
Hulikan Onnettaren ja Hulikan Alsikkeen emälinjat (Hulikan Ilona kantaemänä)
Ilona ostettiin Hulikkaan vuonna 1951, siis jo reilusti ennen kuin karjantarkkailuun liityttiin vuonna 1964. Ilonasta polveutuvat lehmät ovat tehneet karjaamme aivan omaa luokkaansa olevan ennätyksen; vuonna 2023 syntynyt Hulikan Sinikellon vasikka Hulikan Valkoapila on jo 19. polven Ilonalainen Hulikassa.
Ilonan jälkipolvet muodostavat karjaamme kaksi emälinjaa. Vuonna 1966 syntynyt Hulikan Onnetar (isä Lalli) ja vuonna 1974 syntynyt Hulikan Alsike (isä Naku) ovat ansaitusti omien emälinjojensa perustajaemät. Molemmat olivat aikansa suurlehmiä; Alsike poiki 10 kertaa ja lypsi elämässään hieman yli 70 000 litraa maitoa, kun taas Onnetar oli karjamme ensimmäinen satatonnari vuonna 1985.
Kaikki alkoi käsinlypsystä metsälaitumelta
Onnettaren elinikäistuotokseksi jäi 102 000 litraa ja se oli aikanaan rotunsa seitsemäs satatonnari. Seitsemäntoista kertaa poikinut Onnetar näki aikaa ja elämää; se aloitti uransa metsälaitumilla käsinlypsyssä, siirtyi neljä kertaa poikineena kannukonelypsyyn ja ehti vielä nähdä putkilypsyn, viljellyt laitumet ja täysrehunkin. Onnetar paransikin tuotoksiaan koko elämänsä ja lypsi parhaat tuotoksensa 15. poikimisensa jälkeen.
Onnetar oli tilan nykyisen isännän isän Paavo Hokkasen uran ensimmäisiä ja merkityksellisempiä lehmiä. Se syntyi pari vuotta karjantarkkailuun liittymisen jälkeen korvanumerolla 10 ja saavutti satatonnarin tittelin aikana, jolloin koko maassa oli vielä alle sata 100-tonnaria kaikissa roduissa. Onnettarella on suuri merkitys sille, että usko suomenkarjaan säilyi Hulikassa rodulle vaikeina vuosina. Ja hyväksi onneksi sen tyttäret jälkipolvineen ovat olleet erittäin haluttuja myyntieläimiä muihin karjoihin.
Vuosien saatossa Ilonasta alkavat emälinjat ovat olleet myös vaikeuksissa. Oli jopa aika, jolloin Onnettaren emälinjaa ei ollut Hulikassa ollenkaan. Onneksi siitä oli myyty lehmä omalle kylälle tarkkailukarjaan, ja Paavo sai sieltä ostettua emälinjan takaisin Hulikkaan. Alsikkeen emälinja taas on ollut useaan otteeseen vain yhden lehmän varassa, mutta on onneksi aina jatkunut.
Vadelma pelasti
Ilonan suvun molemmat haarat ovat nyt paremmissa voimissa kuin koskaan. Kiitos 150-tonnari Hulikan Vadelman, jonka huikea periyttämiskyky on saanut Ilonalaisten lehmien parhaat puolet esiin. Alsikkeen emälinjan nyt lypsyssä oleva huippulehmä Hulikan Malva on Vadelman pojan, tilasonni Hulikan Lehmuksen tytär. Malva on loistava lypsäjä ja periyttää loistavia tyttäriä.
Päättäväisenä, mutta samalla rauhallisena ja hyvin järkevänä tunnettu Vadelma on myös parantanut Alsikkeen emälinjan heikkoutta, varsin äkkipikaista luonnetta. Vadelman poika Lehmus oli itse erityisen hyväluontoinen ja periytti leppoisuutensa tyttärilleen. Samoin Lehmuksen täyssisko Hulikan Karpalo on erittäin kiltti ja veljensä tavoin periyttää luonteensa jälkipolvilleen. Aina rauhallisesti ja arvokkaasti käyttäytyvä Malva muistuttaakin suuresti mummoaan Vadelmaa.
Samoin Onnettaren emälinjan nykypäivän parhaat lehmät ovat sukua Vadelmalle, sillä tähtilehmä Hulikan Ikuisen isä on Vadelman poika Hulikan Eeben (S 14812). Ikuinen loistaa etenkin rakenteensa ja kestävyytensä ansiosta. Se on kahdeksan kertaa poikineena kaunis kuin kuva ja saanut rakennearvostelussa huippupisteet. Lisäksi Ikuinen on erityisen hyvä luonteeltaan. Ikuisen elinikäistuotos on 80 000 litraa maitoa ja se jäi syksyllä 2023 eläkkeelle ikätoverinsa Hulikan Ihmeen kanssa. Molemmat nauttivat talven rauhallisista eläkepäivistä omassa pihatossa ja sitten keväällä odottaa hiehojen kesälaitumen johtotehtävät.
Lukuisia sonninemiä
Hulikan Alsikkeen emälinja on erikoistunut keinosiemennyssonneihin. Ensimmäinen ostettu sonni vuonna 2000 oli Hulikan Olaf (isä Hauskan Himo). Sen emä Hulikan Koru (isä Mäen Ilmaus) oli Ilonan emälinjan kaikkien aikojen korkeatuottoisin lypsäjä. Korun paras vuosituotos oli 13 500 litraa maitoa ja seitsemän vuoden keskiarvo on 10 000 litraa. Sitten ostettiin Hulikan Uurastus (isä Ahlman Rapsi) Hulikan Paijasta (isä Riikolan Mahti). Paijan emä Hulikan Natja (isä Kosolan Mouhu) taas voitti aikanaan vuonna 2003 valtakunnan jalostusarvokilpailun. Natjan paras vuosituotos oli 12 600 litraa maitoa ja neljän vuoden keskiarvo 10 000 litraa.
Paija oli erityisen hyvä periyttäjä. Sen kaikki kolme vasikkaa vaikuttavat jalostuksessa, sillä Uurastuksen siskot Hulikan Tuija (isä Tienvieren Palle) ja Hulikan Vanamo (isä Koivikon Ripa) ovat molemmat sonninemiä. Hulikan Ähvä (isä Hulikan Ursus) on Tuijan poika ja Hulikan Jalava (isä Hulikan Höyry) 50-tonnari Hulikan Vanamon sonnivasikka. Vanamo on lisäksi kolmas emä suvun nykyiselle huipulle Malvalle.
Emälinjan sonneista erityisesti Uurastus on ollut emälinjalleen kunniaksi periyttämällä runsastuottoisia ja erityisen kestäviä tyttäriä. Omassa karjassa Uurastuksesta on ollut jo yhteensä viisi 50-tonnaria. Uurastus on myös sonninisä, jonka pojat Hulikan Juureva ja Riikolan Akapeetus ovat keinosiemennyskäytössä.
Myös Onnettaren emälinja sai viimeinkin oman keinosiemennyssonnin, kiitos Vadelman, kun joulukuussa 2020 syntynyt Hulikan Smaragdi ostettiin keinosiemennyskäyttöön 35 vuotta Onnettaren satatonnariksi tulon jälkeen. Smaragdin emä on Ikuisen tytär Hulikan Nefertiti, jonka isä on Henttulan Kaaleppi. Smaragdissa yhdistyy kestävät lehmälinjat, sillä sen isä on Piukun Akku, jonka emä Maikki oli 100-tonnari. Lisäksi Maikin isä Naula oli suomenkarjan ensimmäisen satatonnarin Nappulan poika. Nappula syntyi vuonna 1944 ja tuli satatonnariksi vuonna 1962.
Nyt menee hyvin
Tällä hetkellä Onnettaren emälinjaa on karjassamme 12 eläintä ja Alsikkeen emälinjaa viisi eläintä. Lisäksi molemmista kantaemistä on myös sonneja keinosiemennyksessä ja lehmiä jatkamassa sukuaan muissa karjoissa. Esimerkiksi Vanamon tytär Hulikan Amaryllis pärjäsi hienosti uudessa kodissaan ja sen sukua on myyty jo seuraavaankin karjaan. Viimeksi Ikuisen tytär Hulikan Safiiri muutti kesällä 2021 Pohjois-Savoon ja Malvan poika Hulikan Ukonputki tilasonniksi Keski-Suomeen. Emälinjan tulevaisuus näyttää nyt siis oikein hyvältä.
Kuvassa sonninemä Hulikan Nefertiti kesällä 2020.
Kuvassa Hulikan Malva kesällä 2020.
Hulikan Tähden emälinja
Hulikan Tähden emälinja on tullut Hulikkaan vuonna 1966. Emälinjan parhaat lehmät vaikuttivat karjassa vuosituhannen vaihteessa. Emälinjan ensimmäinen huippulehmä oli Hulikan Lehti. Sen tytär Hulikan Tähti oli hyvä lypsämään (paras vuosituotos yli 12 000 litraa maitoa, elinikäistuotos 78 000 litraa), mutta ei onnistunut periyttämään varsinkaan kestävyyttään.
Emälinja onkin suurissa vaikeuksissa eikä siitä ole karjassa kuin yksi lehmä, Hulikan Tellus, ja yksi hieho Hulikan Ulkoavaruus.
Kuvassa Hulikan Aragon kesällä 2011.
Hulikan Uteliaan emälinja
Hulikan Utelias oli kestävä ja hyvärakenteinen lehmä (elinikäistuotos yli 70 000 litraa maitoa), joka poiki karjaan Hulikan Hämmästyksen ja Hulikan Kummastuksen.
Hulikan Hämmästyksen poika on keinosiemennyssonni Hulikan Pahastus (isä Taipaleen Yni).
Hämmästyksen tyttäristä karjassa lypsää Hulikan Suutahdus ja Hulikan Närkästys ja sen tyttäristä Hulikan Pillastus ja sen tytär Hulikan Tyrmistys.
Hulikan Kummastus sai loistavan tyttären Hulikan Pelästyksen. Sen kaksi tytärtä, Hulikan Säikähdys ja Hulikan Tärähdys, on myyty muihin karjoihin. Omassa karjassa on kasvamassa lehmävasikka Hulikan Vavistus ja sen veli, tuleva tilasonni Hulikan Väristys. Tällä hetkellä hiehoja on päässyt astumaan nuori tilasonni, Pelästyksen poika Hulikan Ujostus.
Emälinjan vahvuuksia ovat kestävyys ja hyvätuottoisuus.
Kuvassa Hulikan Pelästys ja vastasyntyneet kaksoset Hulikan Väristys ja Vavistus heinäkuussa 2023.
Hulikan Vadelman emälinja (Koivikon Alku kantaemänä)
Karjamme länsisuomenkarjan jalostuksen suuri päivä oli huhtikuussa 1988, kun Pekan isä Paavo Hokkanen toi Koivikon koulutilalta kotiin 3 vasikkaa; Ulan, Tuiskun ja Unssin. Aikanaan Ula poiki karjaan Hulikan Älyn, jonka tytär Käly on keinosiemennyssonni Hulikan Painijan emä. Tuiskun tyttärentytär taas oli aikansa suurlehmä, kaksinkertainen sonninemä ja satatonnari Hulikan Helle.
Kaupassa kolmantena ostettu Unssi oli 11.1.1974 syntyneen 100-tonnari Koivikon Alun emälinjaa. Hulikassa tästä emälinjasta syntyi tasan 32 vuotta kantaemän syntymän jälkeen Hulikan Vadelma.
Koivikon Alku
Koivikon Alku lypsi vuoteen 1991 asti. Sen elinikäistuotos on 108 012 litraa ja keskituotos 15 tuotosvuodelta on 7042 litraa. Paras vuosituotos on 8259 litraa. Alun emälinjalla on ollut paljon jälkeläisiä ja nykyaikana vaikuttavien eläinten takana niistä on keinosiemennyssonni Koivikon Ripa sekä tyttären Koivikon Lakun jälkeläiset, joita on siis useassa karjassa, eniten Hulikassa ja Ahlmanin säätiön koulutilalla.
Koivikon keinosiemennyssonnit polveutuvat Alun Juhla tyttärestä. Sen jälkipolvien pojat keinosiemennyksessä ovat Koivikon Asema, Happo ja Sirkus. Nämä tekevät Alun emälinjasta länsisuomenkarjan jalostuksessa varsin merkityksellisen. Alku onkin pystynyt periyttämään hyvää tuotostaan ja ennen kaikkea erinomaista kestävyyttään sukupolvesta toiseen.
Ahlmanille Alun emälinja on päätynyt Hulikkaan myydyn Unssin siskon Koivikon Vaniljan kautta. Ensin Vanilja myytiin Koivikosta Konnunsuon vankilaan ja sitten sieltä emälinja jatkoi Sukevan vankilaan, josta siirtyi Ahlmanille. Siellä emälinjasta on keinosiemennyssonni Ahlmanin Into, jonka emä Vööna on 50-tonnari.
Hulikkaan Alun emälinja siis tuli, kun Koivikon karjamestari, pitkänlinjan karjanjalostaja, Tatu Tossavainen myi Unssin Paavo Hokkaselle. Koivikon koulutila oli 1980-luvulla suomenkarjan jalostuksen ehdottomia tähtikarjoja ja sen karjamestari Tatu Tossavainen oli rodulle omistautunut taitava jalostaja. Tossavaisen aikaan tilalla oli parhaimmillaan 65 suomenkarjanlehmää. Aikanaan koulutilalta myytiinkin runsaasti keinosiemennyssonneja ja tilan karja-aines näkyy laajasti rodussa.
Hulikan Vadelma
Hulikassa Koivikon Unssin jälkeläiset ovat menestyneet erinomaisesti. Jo sen oma tytär Hulikan Heluna oli aikansa suuria lypsäjiä yli 12 000 litran vuosituotoksellaan. Keinosiemennyksessä on Vadelman tyttären Hulikan Hallonin poika Hulikan Mustikka (isä Hulikan Aurinko) ja Vadelman suvun vasikoita on myös myyty jalostukseen muille tiloille.
Vadelman omia poikia on Hulikassa toiminut tilasonnina neljä: Hulikan Eeben, Ikihonka, Lehmus ja Setri. Näistä Ikihonka myytiin vielä Oulun seudulle jatkamaan uraansa.
Vadelman kaikista jälkeläisistä paras periyttäjä tähän mennessä on vuonna 2009 syntynyt tilasonni Hulikan Eeben (isä Peltolan Nootti). Eebenin tytär Hulikan Hedelmä on poikinut 9 kertaa ja saavutti kesällä 2023 100-tonnarin virstanpylvään. Hedelmä lopettelee uraansa ja jää hyvin ansaitulle eläkkeelle vuoden 2024 alusta.
Utarerakenteeltaan loistava Hulikan Ikuinen on poikinut myös 9 kertaa. Ikuinen jäi eläkkeelle syksyllä 2023 elinikäistuotoksella 80 000 litraa. Sekä Hedelmä että Ikuinen ovat kestävistä emälinjoista, sillä Ikuinen on 100-tonnari Hulikan Onnettaren emälinjaa ja Hedelmä 100-tonnari Hulikan Luumun emälinjaa.
Vadelman isä on myös Koivikosta lähtöisin oleva Hulikan Painija. Vadelma on 11. polven kantakirja-LSK, eikä sen suvussa ole ollenkaan valtarotuisia eläimiä. Vadelman vahvuudet olivat erinomainen syöntikyky ja käsittämätön hedelmällisyys. Sen 12 poikimisen keskipoikimaväli on 371 vuorokautta. Vadelma myös periytti hyvää hedelmällisyyttä niin tyttärilleen kuin erityisesti myös poikiensa tyttärille.
Vadelmalla oli myös harvinainen kyky säädellä maitomäärää syöntinsä mukaan. Se oli aina helppo umpeuttaa, sillä kun jauhot loppuivat, maito väheni nopeasti. Onneksi, sillä Vadelman umpimitat olivat yli 30 litraa. Vadelma oli nopea lypsää, mutta se ei valuttanut maitoa. Ainoa heikkous Vadelmalla olivat maidon pitoisuudet, joita maitomäärä toki mukavasti korjasi.
Vadelman elinikäistuotos, alkuperäisrotuisten lehmien maailmanennätys on 152 403 litraa maitoa. Vadelman keskituotos tuotantovuosilta 1–12 oli 12 290 litraa ja se ylitti neljänä vuonna 13 000 litran vuosituotoksen rajan. Elämässään se siis lypsi 32,6 litraa maitoa elinpäiväänsä kohden.
Vadelma poiki 13 kertaa. Se ei ikävä kyllä voinut jäädä hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle, sillä se sairastui pian viimeisen vasikkansa, Hulikan Setrin, saamisen jälkeen. Sairaus paheni nopeasti ja Vadelma nukutettiin vihreämmille laitumille 9.12.2020.
Vadelma teki ja tekee historiaa monella eri tavalla. Se on rotunsa ensimmäinen 150-tonnari ja siten tiettävästi eniten maitoa lypsänyt alkuperäisrotuinen lehmä maailmassa. Historiaa tekevät myös sen tyttäret ja pojan tyttäret. Ensimmäistä kertaa vuonna 2020 Hulikassa oli lypsyssä yhtä aikaa 4 sukupolvea; Vadelma itse, sen tytär Hulikan Karpalo, Karpalon tytär Hulikan Mesimarja sekä Mesimarjan tytär Hulikan Pihlaja.
Joulukuussa 2023 Vadelman alapolvissa on karjassamme ollut kaikkiaan seitsemän 50-tonnaria ja yksi 100-tonnari. Kaikkiaan karjassamme on Vadelmalaisia yhteensä 13.
Hulikan Vadelma, rodun ensimmäinen 150-tonnari, toukokuussa 2020.
Koivikon Ulan emälinja
Tämä emälinja tuli Hulikkaan Koivikosta 1988. Ulan oma emä lypsi Koivikon koulutilalla 95 000 litraa maitoa. Ulan oma tytär Hulikan Äly ehti lypsää 96 000 litraa maitoa. Äly oli koko rodun korkeatuottoisin länsisuomenkarjan lehmä 1990-luvulla. Älyn tytär Hulikan Mansikki poiki Hulikan Omenan. Omena oli mahdottoman hyvä lypsämään, mutta terveys koetteli. Tälläkin hetkellä emälinjaa koettelee juuri huono terveys.
Emälinjan keinosiemennyssonni on Älyn tyttären Hulikan Kälyn poika Hulikan Painija (isä Peltolan Jyrsky). Painija on erikoistunut jättämään erittäin kestäviä lehmiä. Sen paras tytär on maailmanennätyslehmä Hulikan Vadelma ja sillä on useita 100-tonnarin arvonimen saavuttaneita tyttäriä.
Katso kuva Painijasta: https://paja.ahlman.fi/member/hulikan-painija/
Tällä hetkellä karjassamme on Ulan emälinjaa 7 eläintä. Emälinjan hyviä ominaisuuksia edustaa Hulikan Milla.
Kuvassa Hulikan Milla keväällä 2020.
Mansolahden Hortensian emälinja
Tämä emälinja on karjamme uusin tulokas. Joulukuussa 2022 Mansolahdesta ostettiin meille 3 hiehoa, Mansolahden Tähtisumu, Mansolahden Tähtipöly ja Mansolahden Tuutikki. Näiden kantaemä kuusi polvea taaksepäin on Mansolahden Hortensia, aikansa suurlehmä, 100-tonnari ja keinosiemennyssonnin emä.
Mansolahteen emälinja tuli vuonna 1992 Lihasulan Säätiön koulutilalta. Emälinjan historia on dokumentoitu vuoteen 1948 saakka. Lihasulan säätiön koulutilalla on aikanaan ollut puhdas länsisuomenkarja ja vankkaa rodun jalostusta.
Mansolahdesta ostetut hiehot Mansolahden Tähtisumu, Tähtipöly ja Tuutikki Hulikassa lokakuussa 2023.
Viikin Erätulen emälinja
Viikin Erätuli ostettiin Hulikkaan vuonna 2012 Viikin koulutilalta, johon Erätulen suku oli ostettu Suomussalmelta.
Erätuli lypsi karjassamme hyvin ja sen elinikäistuotos oli 88 000 litraa maitoa parhaan vuosituotoksen ollessa yli 12 000 litraa. Se teki elämässään kuudet kaksoset ja jätti karjaan monta lehmävasikkaa. Sen jälkipolvia onkin karjassamme nykyään jo 6 eläintä.
Kuvassa Viikin Erätuli kesällä 2020.
Yhteystiedot
Länsisuomenkarjan kasvattamiseen keskittyvä tilamme löytyy Koittilan kylästä Etelä-Savosta Kangasniemen kunnasta. Otahan yhteyttä, jos haluat kasvattaa tätä hurmaavaa ja tuottoisaa kotimaista alkuperäisrotua tai tarvitset siitä lisätietoa.
Isäntä
Pekka Hokkanen
pekka@hulikantila.fi
040 722 4538